lauantai 30. huhtikuuta 2011

Tutustuminen Amerikan-pikkuserkkuun

Matkustin tänään Haifaan tapaamaan Amerikan pikkuserkkua ,jota en ollut aiemmin tavannut.Minulla on Yhdysvalloissa aika montakin pikkuserkkua,sekä äidin että isän puolelta,mutta äidin puoleisia en ole tavannut yhtäkään,ja isän puolelta olen aiemmin tavannut Chicagon pikkuserkun perheineen sekä hänen New Jerseyssä asuvan isänsä,joka on isäni serkku. Nyt tuli tavattua Kaliforniassa asuva pikkuserkku,joka on Välimeren risteilyllä miehineen. Laiva lastautui tänne kahdeksi päiväksi,ja tänään oli aikaa tavata.Olisin heti tunnistanut hänet,niin paljon tuttua näköä hänessä  oli:)
Istuimme kahvilla lähellä Bahain kauniita puutarhoja.Tältä näyttää alhaalta ylöspäin katseltuna.Vielä paremmalta näyttää,jos kuvan ottaa tuolla ylhäällä...
Kävelimme vielä jonkun aikaa Wadi Nisnasissa,jossa näin tämän kauniin talon.
Sitten Amerikan serkkujen pitikin palata laivalleen ja minä lähdin kohti kotia Tel Avivin suuntaan.

27 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Mikä rakennus...nyt minä pyörryn...

Kanadan Aulikin on minulle kaukaista sukua. Tai ei enää oikeesti sukua kai, sillä hänen äitinsä oli isäni pikkuserkku, mutta Auli haluaa kutsua minua pikkuserkukseen.

Välimeren risteily, joka menee Haifaan...Me ehkä risteilemme välimerellä 2013...

Yaelian kirjoitti...

Leena:älä nyt sentään pyörry;D
No melkein pikkuserkkuhan Auli sulle on,Olisi kiva tavata kaikki pikkuserkkuni,ovat eri puolilla Yhdysvaltoja.Emme päässeet paatille ,mutta tarkistin netistä,ja aika hieno se on.Pari vuotta sitten matkasivat Baltian risteilyllä,joka pysähtyi myös Helsinkiin.Sama risteilyhtiö oli silloin kyseessä http://www.oceaniacruises.com/

♥ Hannele kirjoitti...

Kuulostaa kivalta.

Johanna / Omamaamansikka kirjoitti...

Amerikan pikkuserkku kuulostaa mystiseltä! Onpas hauskaa, että saitte tapaamisen järjetettyä. Se oli myös varmasti serkullesi mieluinen tapaaminen. Me amerikkalaiset ollaan aina niin ylpeitä, kun tavataan ulkomailla asuvia sukulaisia tai tuttavia ;)

Tuo puutarha jäi näkemättä, muistaakseni. Onpas kaunis.

Hyvää toukokuuta, Yaelian!

Hippu kirjoitti...

Onpa hauska, että tapailet tuolla tavalla kaukaisempiakin sukulaisia. Minä en taida tuntea yhtäkään pikkuserkkuani. Ketä ne edes on. :-O

Ja taas olet löytänyt ihania kukkia kuvattavaksi. :-) Hurjan upea tuo puutarhakin.

Rita kirjoitti...

Bahai-temppeli ympäristöineen on tosiaankin pyörryttävän kaunis, Leena on oikeassa :) Katselin juuri Facebookissa siitä kuvasarjan jonka eräs ystäväni otti pyhiinvaellusmatkallaan.

Kiva kuulla sukulaisten tapaamisesta. Se on ihanaa. Olen juuri tutustunut pariin sukulaiseeni, ja olen saamassa ruotsalaisen serkkuni meiliosoitteen... Ollaan tavattu kerran joskus lapsina. Jännää!

Susanne kirjoitti...

Ihanat kuvat!
Tosi kaunista kuvissasi on. Sekä kukat, kaikki tuossa keskimmäisessä kuvassa että alimman kuvan talo.

mummeli kirjoitti...

Hienoa tavata sukulainen, jota ei ole ennen tavannut. Minulla ei taida olla yhtään pikkuserkkua, en ainakaan tiedä niistä mitään.
Kaunis tu paikka kuvassa, olsi hienoa nähdä luonnossa se.

Tuula kirjoitti...

Bahai temppeli puistoineen on kuin keidas Haifassa. Olin siella monta kertaa siella asuessa. Mahtava meditointipaikka.

Taalla meidan kylalla ovat monet keskenaan serkkuja ja pikkuserkkuja ja pikkupikkuserkkuja jne. Sanonkin usein, etta taalla ollaan oltu kovin sisasiittoisia... Maikillakin on isansa puolelta kaikenlaista x-serkkua siella sun taalla. Isannan isoisoisoisalla kun taisi olla lapsia pitkalti toistakymmenta. Vaimojakin ehti olla kaksi ja viimeisen lapsensa sai 70 vuotiaana...

Tuolla Wadi Nishassa oli muuten joskus "aikojen alussa" maailman paras arabikahvila, josta sai maailman parasta kakkua, joka aina piti syoda sitruunamehun kanssa. En enaa muista mita se oli nimeltaan... Mutta oi aikoja!

Tuula kirjoitti...

Siis Wadi Nisnasissa...

Yaelian kirjoitti...

Johanna:olisi kiva jos kaikki Amerikan serkut tulisivat käymään! Oli vähällä ettei tavattukaan,koska emme millään löytäneet ensin terminaalia...Mutta oli tosi mukava tapaaminen lopulta:)Bahain puutarhat ovat sarjassa upeimpia puutarhoja koko maailmassa,kertakaikkiaan upea paikka!Kiitos samoin sinullekin hyvää toukokuuta!

Hippu:Tosi paljon sukulaisia on Yhdysvalloissa,mutta suurin osa tuntemattomia.AIkonaan isoisän vanhemmat ja vanhimmat sisarukset muuttivat sinne,ja siellä syntyi isoisäni,joka nuorin lapsi,mutta sitten vanhemmat ja isoisä muuttivat takaisin Suomeen.Isommat sisarukset jäivät,ja sen vuoksi on paljon sukulaisia.Tuo Bahain puutarha on mahtavan upea!

Rita:Olen tuolla Bahain temppelin alueella vieraillut 5 kertaa,ja aina sitä ihmettelee uudestaan sitä kauneutta siellä.Ylhäältä on ihan mahtava näköala Haifan lahdelle,olen kerran siitä laittanut tänne blogiinkin kuvan,en vaan muista missä postauksessa.Eikös olekin jännää tutustua tuntemattomiin sukulaisiinsa:)

Susanne;kiitos! Oli mukava taas käydä Haifassa ja nähdä nuo kauniit paikat:)

Mummeli:Oli mukava tavata ja pikkuserkku tuntui heti tutulta! Bahain puutarhat ovat upea paikka,ja sinne tulee turisteja ympäri maailmaa.

Tuula:Ajattelinkin sinua kun laitoin tämän postauksen;D Aika lailla sukua keskenään siellä teidän kylässä,toivottavasti ei kuitenkaan liikaa.Mikäköhän kakku se on mitä tarkoitat? Kuulostaa ainakin tosi hyvältä!

Irmastiina kirjoitti...

Olipa hienoa, että tapasitte.
Kauempaa asuvia sukulaisia tapaa liian harvoi, jos koskaan.

Heljä kirjoitti...

Sukulaisten tapaamiset ovat aina mukavia, kiva etät järjestyi. Hengästyksestä huokaillen ihailen noita rakennuksia.
Itse en edes kaikkia pikkuserkkujani tiedä, sillä isä ei tiennyt kunnolla omia serkkujaankaan - naureskelin joskus että vielä käy niin että menen pikkuserkkuni kanssa naimisiin. Otin sitten varman päälle ;O)

Aili-mummo kirjoitti...

Hienoa että amerikan serkku tulee vierailulle<3

Oikein upeita kuvia taaskin, Yaelian:D

Mukavaa Vappua sinulle<3

BLOGitse kirjoitti...

Aika monella suomalaisella taitaa olla sukulaisia jenkeissa.
Tuntemattomien ensitapaaminen on aina jannittavaa ja mielenkiintoista!
Mukavaa toukokuuta! :)

Sirokko kirjoitti...

Tuo Bahain alue on kertakaikkisen upea, muistan että olet laittanut sieltä kuvia ennenkin, saattaa olla että joku muukin teistä siellä asuvista.. Ja tuo Wadi Nisnasin talo, vau! Kaunista.
Kiva kun on sukulaisia ympäri maailmaa. Minä en tunne enää edes omia serkkujani, vain yhtä heistä tapailin näihin päiviin asti ja hänkin menehtyi hiljattain syöpään.
Isoisoisäni veli lähti myös Amerikkaan, mutta hänestä ei ole sen koommin jälkiä löytynyt, ehkä siellä olisi liuta pikkupikkuserkkujakin, tai sitten ei.

Leena Lumi kirjoitti...

Jael, kaikki kaunis huimaa minua...

Kiitos linkistä. Me olemme vasta tutkineet suomalaisen yhtiön reittejä, mutta juuri aamulla R sanoi, että 'mehän ollaan aina matkoilla haluttu olla irti Suomesta'. Se tarkoittaa, että kohtaisimme alkuasukkaita yms. kuten on aina tapahtunut viikkojen automatkojemme aikana Euroopassa.

Yaelian kirjoitti...

Irjastiina:niin tällaiset tapaamiset voivat olla ainutlaatuisia,koska välimatkat ovat niin pitkät.Olisi kyllä kiva mennä Californiaankin vierailemaan..

Heljä:Todella oli mukavaa että järjestyi,vaikka olikin vaikeaa löytää terminaalia.Viime vuonna sain meiliä ädin puoleiselta pikkuserkulta USAsta,mutta se jäi sitten siihen..No joo,todellakin otit varman päälle;D

Aili-mummo:kiva että pidit,ja Amerikan-serkun vierailu olikin mukava.Nyt he matkailevat täällä huomiseen asti ,ja toivottavasti pitävät,eivät ennen ole täällä olleet.Mukavaa Vappua sinullekin!

BLOGitse:Näin se taitaa olla. Pikkuserkullani Mildredillä oli niin tutun näköinen naama,että heti tunnistin.Jotain samaa oli kuin edesmenneessä isässäni ja hänen serkussaan,joka asuu New Jerseyssä.Mukavaa toukokuuta sinullekin!

Sirokko:Olenkin ennen laittanut kuvia tuolta,mutta muistaakseni ylhäältä otettuna,en vaan muista missä postauksessa ne ovat,pitää etsiä.,Upea paikka se kyllä onkin.Wadi Nisnasinkin talo on ihana!
Sulla voikin olla liuta pikkuserkkuja Amerikassa.Itselläni on kauhean vähän tuttuja sukulaisia,joten on kiva tutustua ennen tuntemattomiin sellaisiin.Minulla pitäisi olla joikakin pikkuserkkuja myös Brasiliassa,olisi mielenkiintoista löytää...

Leena;Eilen ihan uteliaisuudesta tutkin sivustoa ja paatteja ja kaikkeen siihen liittyvään (kun en kerran päässyt itse paatille tutustumaan..) ja upeaa kyllä on.Hekin kehuivat kovasti,sanoivat ,ettei laiva ole liian suuri. Välillä onkin mukavaa ottaa täysi irtiotto tutusta ympäristöstä,jos vaan voi.

marke kirjoitti...

Minä olen monesti unelmoinut "sellaisesta" ameriikan tädistä....:D ...mutta en ole vielä löytänyt, vaikka eilen lottosinkin....:D Hienon näköinen paikka tuo missä kävitte.

Yaelian kirjoitti...

Marke:no ehkä se Ameriikan täti jostain löytyy;D Bahai-puutarhat ovat henkeäsalpaavan upeita!

arleena kirjoitti...

Ihastelin kauniita kuviasi.
Mukava tavata samaa sukua olevia, jotka elävät elämää toisella puolella maapalloa. Pohjois-Amerikassa minulla on myös paljon sukulaisia samoin miehellä. En ole koskaan käynyt heidän luonaan, mutta muutama on käynyt täällä Suomessa.

pikkujutut kirjoitti...

Amerikanserkku- kuulostaa kuin menneiltä ajoilta :)Tosiasiassa taitaa olla enemmänkin nykypäivää. Meilläkin on kuvia tuolta, täytyykin kaivaa kesällä esille.
Ja jos työpaikka avautuisi ja mies sen saisi, muutettaisiin heti :)

Yaelian kirjoitti...

Arleena;kiitos,tuo paikka on niin kaunis vaikka missä kuvassa! Minä tapasin muutamia sukulaisia Yhdysvalloissa asuessa, mutta kun olin Californiassa,en silloin tiennytkään tämän pikkuserkun siellä asuvan. Nyt sitten tiedän,mutta saapa nähdä pääsenkö uudestaan aurinkoiseen Californiaan..

Pikkujutut:Ennen vanhaan taisi olla vähän suurempi juttu tuo Amerikan-serkku;D jeps,tuo on kyllä niin kaunis paikka.Pidän peukkuja,että sellainen avautuisi...

Unelma kirjoitti...

Kauniita kuvia olet ottanut. Sukulaisten vierailut ovat mukavia.

Mekin olimme muutama vuosi sitten Välimeren risteilyllä, mutta valitettavasti Haiffaan ei tultu.

Mukavaa toukokuuta sinulle ja Bambille.

Yaelian kirjoitti...

Unelma:kiitos:) Olisikin kiva joskus tehdä tuollainen Välimeren kierros...
Sinullekin ihanaa toukokuuta!

Elisabeth kirjoitti...

Oi kun hienoa, että pidät yhteyksiä! Varmasti mukava tapaaminen :) Kaunis puutarha!

MaaMaa kirjoitti...

Hienoa, kun pääsee tapamaan sukulaisia. Pikkuserkut ei lopulta ole edes kovin kaukaisia sukulaisia, varsinkin jos serkku-vanhemmat ovat läheisiä. Omista pikkuserkustani taidan virallisesti tuntea vain yhden; hän oli mun luokallani ala-asteella! Ädin puolen sukulaiset tunnistaa kaikki helposti; sukunimensä on 'suljettu' eli ovat kaikki jollain tapaa sukua sen nimiset :)